Jostain syystä edellisen linkin laittaminen epäonnistui, kokeilen uudelleen tätä linkkiä runotorstaihin. Runotorstaissa haastetaan teemalla murtumia. Aihe kirvoitti muutaman vuoden takaisesta tapahtumasta alla olevan runon. Lasse = mies laittoi omaan blogiinsa kuvankin.

Murtumia

 

Mies raahautuu hitaasti,

vetää itseään käsillä

lumisella, jäisellä tiellä.

 

Sora rahisee vartalon alla.

 

Jalka on tuskan tulessa,

kylmä ujuttautuu iholle.

 

Voimat vähenevät.

 

Huutoa,

kohta enää vaikerrusta

ei kuule kukaan.

……………………………

Nainen laittaa aamiaista

lastenlapsille.

Talossa on lämmin.

Leppoisat äänet sorisevat,

paljon asiaa,

paljon puuhaa.

 

Lastenohjelmat alkavat.

 

Lopulta nainen havahtuu

miehen viipymiseen,

 

kurkkaa ikkunasta pimeään aamuun,

 

on näkevinään jotain tiellä

 

menee portaille

 

kuulee miehen väsyneen voihkeen,

 

soittaa saman tien apua.

……………………………….

Ajan kanssa

murtumista selvittiin.

 

Miehellä on rautaa jalassa,

lentokentällä on selittämistä,

mutta elämä sujuu.

 

Lastenlapset kasvavat.

 

Pirjo

 

Jk. Käyttäkää ulkona kunnon kenkiä - myös postilaatikolle mennessänne!