Aarre
Olen uinut auringonsiltaa
sukeltanut
ja nostanut pääni
ympärilläni miljoona aurinkoa,
kultaa, kultaa.
Olen katsonut järveä
koko kansi kimmeltää,
hopeaa, hopeaa.
Ja yöllä kuun kuvajainen
valkea nauha,
platinaa, platinaa.
Tämä aarre on minun.
Siihen ei pysty koi, ei ruoste.
Kätken sen sisimpääni,
kätken sen runoon.
Sieltä se valaisee
syksyn yötä,
talven pimeää.
Pirjo
JK. Toivottavasti joku muukin runoilee tänne...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.