Laitanpa tähän vaihtelun vuoksi yhden vanhan marraskuun runon:

Pelloilla tulvii

syksyn valo

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

paljas

autio

riisuttu

kirkas.

 

Maa vastaa

väsyneesti

 

lakastuvin värein

kuoleman merkein

rauhaa odottaen.

Pirjo