Jostain syystä edellisen linkin laittaminen epäonnistui, kokeilen uudelleen tätä linkkiä runotorstaihin. Runotorstaissa haastetaan teemalla murtumia. Aihe kirvoitti muutaman vuoden takaisesta tapahtumasta alla olevan runon. Lasse = mies laittoi omaan blogiinsa kuvankin.
Murtumia
Mies raahautuu hitaasti,
vetää itseään käsillä
lumisella, jäisellä tiellä.
Sora rahisee vartalon alla.
Jalka on tuskan tulessa,
kylmä ujuttautuu iholle.
Voimat vähenevät.
Huutoa,
kohta enää vaikerrusta
ei kuule kukaan.
……………………………
Nainen laittaa aamiaista
lastenlapsille.
Talossa on lämmin.
Leppoisat äänet sorisevat,
paljon asiaa,
paljon puuhaa.
Lastenohjelmat alkavat.
Lopulta nainen havahtuu
miehen viipymiseen,
kurkkaa ikkunasta pimeään aamuun,
on näkevinään jotain tiellä
menee portaille
kuulee miehen väsyneen voihkeen,
soittaa saman tien apua.
……………………………….
Ajan kanssa
murtumista selvittiin.
Miehellä on rautaa jalassa,
lentokentällä on selittämistä,
mutta elämä sujuu.
Lastenlapset kasvavat.
Pirjo
Jk. Käyttäkää ulkona kunnon kenkiä - myös postilaatikolle mennessänne!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.