Laitanpa tänne lyhennettynä yhden vanhan runon, jonka säkeet ovat pulpahdelleet mieleeni aamuisilla lenkeillä.
Hengitän syksyä,
sateen aamua
sumuharsoa pelloilla
saunion tuoksua.
Kasteenhopeassa ruohossa
talletan luvatut päivät,
ja haapasienen malja
on täynnä elämän vettä.
Pirjo
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.