Osallistun vanhalla runolla runotorstaihin
Viestin synty
Mitä ne ihmiset saivatkaan kokea!
Ei puuttunut elämästä hohtoa!
Lähtivät sen miehen matkaan
tietämättä minne.
Mutta oli kai luvassa uutta, toimintaa.
Kiersivät miehen mukana maata.
Näkivät ennennäkemättömiä, ihmeitä.
Kuulivat ennenkuulemattomia,
salaisuuksia.
Saivat kansanjoukot liikkeelle.
Herättivät innostusta.
Haaveilivat jo hyvistä asemista,
johtopaikoista.
Vaikka puhui se mies muustakin.
Nöyryydestä, luopumisesta,
posken kääntämisestä, rististä.
Ei kuunneltu, kuka nyt niistä.
Nousua vain. Myötätuulta.
Kunnes
ristin perjantai
ja kaikki lopussa.
Haaveiden haaksirikko,
henkilökohtainen romahdus.
Kenellekään ei mitään,
vain tyhjyys, kirous ja kuolema.
Entä sitten?
Täytyi olla muutakin,
täytyi tulla käänne.
Sillä
miten meillä muuten olisi
Matteus, Markus, Luukas ja
Johannes?
Miten Paavalin kirjeet,
apostolien teot,
Ilmestyskirja ja muut?
Ei kai pelkästä rististä,
kuolemasta, tappiosta
tyhjyydestä
syntynyt niin paljon
rohkeutta, muutosta, toivoa, iloa,
kuolemaan asti kestävää uskoa?
Täytyi olla muutakin.
Ylösnousemus!
Siitä syntyi viesti.
Pirjo
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.